Mistä apua ahdistukseen ja masennukseen? Psykoterapeutti Pertti Reiman kertoo Kelan kuntoutuspsykoterapiasta ja toipumisesta

Arjen kuormituksen ja varsinaisen hoitoa vaativan oireilun välinen raja voi joskus olla veteen piirretty viiva. Haastattelimme Shrinkin asiantuntijakumppania, terapeutti Pertti Reimania, jolla on pitkä kokemus ahdistuneisuuden, masennuksen ja pakko-oireiden hoidosta. Reiman tarjoaa kognitiivista ja ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa sekä Kelan kuntoutuspsykoterapiaa etävastaanotolla koko Suomen alueella.

Milloin arjen kuormitus muuttuu hoidettavaksi oireiluksi?

Reimanin mukaan masennuksen kohdalla hälytysmerkkejä ovat erityisesti kyynisyys, näköalattomuus, negatiivisuus ja joskus aggressiivisuus. Myös toivottomuus tai jatkuva murheissa vellominen viestivät hoidon tarpeesta.

Ahdistuneisuudessa oireilu näkyy usein suhteettomana huolestumisena tilanteeseen nähden. ”Pelot nykyisyydessä ja tulevaisuudessa sekä omien voimavarojen katoaminen ovat merkkejä siitä, että kuormitus on muuttunut hoidettavaksi oireiluksi”, Reiman kuvailee.

Hän muistuttaa, että masennukseen sairastuminen on monen eri tekijän summa, eikä se synny hetkessä. Siksi myös toipuminen vie yleensä aikaa. Masennusta ylläpitävien uskomusten ja ajatusten muuttaminen on hidas prosessi, jossa asiakas opettelee löytämään uudelleen omat voimavaransa ja pystyvyyden tunteensa.

Työkaluja hallinnan tunteen palauttamiseen: Kognitiivinen ja ratkaisukeskeinen terapia

Pakko-oireet (OCD) voivat rajoittaa elämää merkittävästi, mutta niihin on saatavilla tehokasta apua. Reiman yhdistää työssään kognitiivisen ja ratkaisukeskeisen terapian menetelmiä asiakkaan tarpeen mukaan.

1. Kognitiivisessa terapiassa hallinnan tunnetta työstetään tutkimalla omia ajatuksia ja uskomuksia sekä niistä aktivoituvia tunnereaktioita. Työskentelyyn voidaan liittää myös hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoitteita.

2. Ratkaisukeskeisessä terapiassa painopiste on tulevaisuudessa. Siinä tarkastellaan muutosta ja niitä esteitä, joita asiakas kohtaa tavoitteidensa tiellä.

Käytännön työssä eri viitekehykset soljuvat limittäin. Vaikka konkreettisia harjoituksia voidaan antaa heti alussa, Reiman painottaa, että alkutaipaleella keskitytään usein ensin luottamuksellisen terapiasuhteen luomiseen.

Kelan kuntoutuspsykoterapia: Polku edullisempaan hoitoon

Taloudellinen saavutettavuus on monelle kynnyskysymys. Kelan kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu tukemaan työ- ja opiskelukykyä, ja Reimanin vastaanotolla asiakkaan omavastuuosuus on Kelan päätöksellä 29 euroa käyntiä kohden.

Näin prosessi etenee asiakkaan näkökulmasta:

1. Hakeudu lääkäriin: Kun oireet haittaavat elämää, ota yhteyttä työterveyteen tai omaan hyvinvointialueen lääkäriin.

2. Psykiatrinen hoitosuhde: Kuntoutuspsykoterapian edellytyksenä on vähintään kolmen kuukauden psykiatrinen hoitosuhde.

3.B-lausunto: Terapiapäätöstä varten tarvitset psykiatrin kirjoittaman B-todistuksen terapian tarpeesta.

4. Etsi terapeutti: Tässä vaiheessa asiakas etsii sopivan terapeutin esimerkiksi Shrink-alustan kautta ja sopii tutustumiskäynnin.

5. Hae päätöstä: Kun terapeutti on löytynyt, haetaan Kelalta virallista kuntoutuspsykoterapiapäätöstä.

Reiman tarjoaa ensimmäisen tutustumiskäynnin aina maksutta. ”On tärkeää varmistaa, kohtaavatko asiakkaan tarve ja terapeutin tarjoama viitekehys. Terapiasuhde on erityinen hoitosuhde, jossa käsitellään hyvin herkkiä asioita, ja luottamuksen syntyminen on onnistumisen edellytys”, hän toteaa.

Etäterapia tuo turvaa ja joustavuutta

Koko Suomen alueella etävastaanottoa pitävä Reiman näkee etäterapiassa merkittäviä etuja erityisesti ahdistuksesta tai sosiaalisista peloista kärsiville. Kasvokkain kohtaaminen voi joskus tuntua pelottavalta tai aktivoida historiallisia traumoja. Etätyöskentelyssä asiakas saa olla omassa tutussa ja turvallisessa ympäristössään, mikä voi helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä.

Lopuksi Reiman haluaa antaa toivon viestin niille, jotka ovat kärsineet vaikeuksista jo vuosia: ”Aina on mahdollista saada muutos omaan elämään. Mikään tilanne ei ole pysyvä. Vaikka nyt tuntuisi, ettei mikään auta, huominen voi aina tarjota mahdollisuuden parempaan elämään.”