Opettajat, sairaanhoitajat, varhaiskasvattajat ja ruuhkavuosivanhemmat. Mikä heitä yhdistää? Se, että heidän jokainen päivänsä perustuu muiden tarpeiden huomioimiseen, kannatteluun ja auttamiseen. Tunnollisuus ja vastuullisuus ovat upeita luonteenpiirteitä, mutta niihin piilee myös salakavala riski. Kun antaa kaikkensa muille, kuka kannattelee auttajaa?
Raisiossa lähivastaanottoa pitävä ja etänä ympäri Suomea asiakkaita kohtaava ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja RMP Motivaatiovalmentaja Asta Lindgren tuntee tunnollisen auttajan uupumuksen ja stressin läpikotaisin. Hänellä on takanaan peräti 30 vuoden ura koulumaailman ytimessä, joten hän tietää tarkalleen, miltä tuntuu, kun oma kompassi alkaa pyöriä tyhjää.
Tässä haastattelussa Asta pysähtyy kanssamme pohtimaan, miten kadonnut jaksaminen ja suunta löydetään uudelleen – ja miksi hyvinvointi alkaa usein siitä, että saa luvan vain tulla paikalle juuri sellaisena kuin on.
Kun oma kompassi sekoaa muiden tarpeista
Miksi juuri hoiva- ja kasvatusalan ammattilaiset sekä vanhemmat ovat niin alttiita uupumaan? Astan mukaan vastaus löytyy usein siitä, miten vahvasti oma arvo sidotaan muiden auttamiseen.
”Moni auttaja osaa olla äärimmäisen myötätuntoinen muita kohtaan, mutta huomattavasti ankarampi itseään kohtaan. Kun arki on hektistä ja omat tarpeet jäävät jatkuvasti taka-alalle, oma hyvinvointi alkaa kärsiä pikkuhiljaa, melkein huomaamatta”, Asta kuvailee.
Tunnista tunnollisen auttajan uupumuksen ensimmäiset merkit:
1. Arjen ilojen karsiminen: Ne asiat, jotka ennen toivat energiaa ja palauttivat (kuten harrastukset tai ystävät), jäävät ensimmäisenä pois "ajanpuutteen" vuoksi.
2. Loputon vapaa-ajan väsymys: Vapaalla ei oikein jaksa tehdä mitään, mutta sohvalla makaamiseen liittyy jatkuva, kalvava syyllisyys siitä, ettei ole tehokas.
3. Oman suunnan hämärtyminen: Ajatukset pyörivät jatkuvasti muiden ihmisten ongelmissa ja tarpeissa. Jos joku kysyy, mikä juuri nyt tuottaisi sinulle iloa, vastausta joutuu etsimään pitkään.
Kun oma sisäinen kompassi kaipaa uudelleensuuntaamista, Asta hyödyntää työssään RMP (Reiss Motivation Profile) -ajattelua.
”Velvollisuuksien ja 'pitäisi'-ajatusten sijaan pysähdymme tutkimaan ihmisen aitoa sisäistä motivaatiota. Etsimme niitä asioita, jotka ovat asiakkaalle henkilökohtaisesti merkityksellisiä ja jotka tuovat energiaa pelkän suorittamisen sijaan. Kun elämän suunta löytyy sisältäpäin, sitä ei tarvitse enää vain suorittaa henkensä kaupalla.”
Jäätelöterapiaa ja loman aloittamisen vaikeus
Asta herätti hiljattain ihastusta LinkedInissä lanseeraamalla hauskan ja helposti lähestyttävän konseptin: "Jäätelöterapiaa erityisopeille" Raisiossa. Mistä idea syntyi?
”Se syntyi huumorin ja puhtaan ymmärryksen sekoituksena. Olen itse ollut koulumaailmassa 30 vuotta ja tiedän, miltä lukuvuoden loppu tuntuu. Silloin ihminen ei kaipaa enää yhtäkään itsensä kehittämispäivää, työpajaa tai suorituskeskeistä hyvinvointiprojektia”, Asta naurahtaa.
”Jäätelöterapia on työnohjauksellista vertaistukea, jonne kuormittuneet auttajat – olivatpa he opettajia, hoitajia tai vanhempia – saavat tulla juuri sellaisina kuin ovat. Väsyneinä, helpottuneina tai vähän tyhjinä. Jäätelö symboloi sitä, ettei kaiken tarvitse aina olla niin vakavaa. Hyvinvointi voi alkaa siitä, että joku kohtaa sinut ihmisenä, ei korjattavana projektina.”
Tämä ymmärrys auttajan arjesta auttaa myös hahmottamaan, miksi uupumuksesta palautuminen on usein niin hidasta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi opettajien stressitasot pysyvät korkealla pitkälle juhannukseen asti, vaikka kesäloma olisi alkanut viikkoja aiemmin.
”Kalenteri voi tyhjentyä yhdessä päivässä, mutta hermosto ei vaihda vaihdetta yhtä nopeasti”, Asta selittää. ”Jos keho on ollut kuukausia tai vuosia jatkuvassa valppaustilassa odottamassa seuraavaa kriisiä, kiirettä tai viestiä, se ei osaa lennosta rentoutua. Se on täysin normaalia.”
Tässä kohdassa ratkaisukeskeinen lyhytterapia tarjoaa toimivia työkaluja. Sen sijaan, että ihminen pakotettaisiin rentoutumaan, terapiassa etsitään keinoja tunnistaa ne automaattiset kuormittavat ajatusmallit ja autetaan hermostoa kokemaan turvallisesti, että nyt saa luvan kanssa levätä.
Lähikohtaamisen rauhaa Raisiossa vai joustavaa etäapua?
Asta kohtaa asiakkaita sekä rauhallisella lähivastaanotollaan Raisiossa että etäyhteyksillä ympäri Suomea. Molemmissa tavoissa on omat voimansa.
Lähivastaanotto on täydellinen valinta silloin, kun kaipaa fyysistä ja rauhallista irtiottoa omasta arkiympäristöstä. Pelkkä lähteminen omaan hetkeen ja asioiden läpikäynti kasvotusten toimii usein terapeuttisena pysähdyksenä.
Etävastaanotto taas tarjoaa äärimmäisen matalan kynnyksen avun kiireisille ruuhkavuosivanhemmille, hoitajille ja opettajille. Laadukas ja turvallinen yhteys syntyy erinomaisesti ruudun välityksellä – tärkeintä ei ole välimatka, vaan aito kohtaaminen.
”Minulla ei ole aikaa eikä energiaa aloittaa terapiaa”
Tämä on kenties yleisin lause, jonka uupunut ihminen sanoo itselleen. Astalla on tähän selkeä ja lohdullinen näkökulma.
”Tuo lause on itse asiassa suurin merkki siitä, että juuri nyt olisi se kaikkein oikein hetki pysähtyä. Terapiaan tai valmennukseen ei tarvitse tulla valmiina, motivoituneena tai täynnä virtaa. Riittää, että tulee paikalle juuri sellaisena kuin sillä hetkellä on. Usein jo muutama käyntikerta – esimerkiksi neljä tapaamista – riittää selkeyttämään tilannetta merkittävästi.”
Asta muistuttaa, että avun hakeminen ei ole uusi suoritus tai uusi raskas tehtävä ennestään täyteen kalenteriin. Se on ensimmäinen ja tärkein askel siihen, että siinä kalenterissa olisi tulevaisuudessa taas tilaa hengittää.
”Ajatellaan yksi askel kerrallaan ja edetään täysin sen mukaan, mihin olet juuri nyt valmis. Tähän sopii mielestäni täydellisesti eräs vanha viisaus: Ihmiselle on mahdollista vain se, mikä hänelle on juuri sillä hetkellä mahdollista. Ja sitä pitää kunnioittaa.”
